Sää, ja etenkin sen ennustettavuus, kiinnosti kovasti aikoinaan professorina Helsingin yliopistossa työskentelevää tohtori Vilho Väisälää. Tämä lahjakas keksijä ja alansa arvostettu tiedemies teki suuren läpimurtonsa 1930-luvulla, jolloin hän kehitti suomalaisen radioluotaimen. Laitteiden kaupallinen tuotanto aloitettiin vuonna 1936 Väisälän perustamassa yrityksessä, joka aluksi toimi vaatimattomasti helsinkiläisessä asuintalossa.
Seuraavien vuosikymmenten aikana tuote kehittyi, lisenssisopimuksia solmittiin ja yrityksen nimestä pudotettiin kansainvälisesti hankalat pisteet ä-kirjaimista. Vaisalassa jatkettiin työtä ympäristöolosuhteiden yhä tarkemman mittaamisen ja laajempien mittausalojen parissa. Käytössä ovat aina olleet uusimmat menetelmät ja tieteen edistysaskeleet. Myös yrityksen sisällä on luotu ahkerasti uutta teknologiaa. Puhdastilan perustaminen vuonna 1980 vauhditti puolijohdetuotteiden kehittämistä ja valmistusta omissa tiloissa. Kasvun myötä yritys listautui Helsingin pörssiin 1994.
Tuskin koskaan aikaisemmin Vaisalan 80-vuotisen olemassaolon aikana sääilmiöt ja niiden ennustaminen on ollut ajankohtaisempaa kuin tänään. Käynnissä oleva ilmastonmuutos on lisännyt säätilan arvaamattomuutta ja äärimmäisten sääilmiöiden yleisyyttä. Ihmiskunnalla on kasvava tarve ennustaa ja hallita ympäristöään, ja siihen kerätään dataa kiihtyvällä vauhdilla kaikkialta.
”Tekemämme työ ja kehittämämme teknologiat vaikuttavat päivittäin miljoonien ihmisten elämään kaikkialla maailmassa”, sanotaan Vaisalan kotisivuilla. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Vaisalan laitteiden tuottamien havaintotietojen perusteella lentokone saa nousuluvan kansainvälisellä lentokentällä, huoltohenkilöstö päättää tietyn tieosuuden suolauksesta käymättä itse paikan päällä tai sitä, että viljelijä tietää, paljonko kastelua hänen peltonsa tällä viikolla tarvitsee. Vaisalassa tavoitteena on arjen parantaminen; tukea onnistunutta päätöksentekoa ja toimintaa luotettavien ympäristöhavaintojen avulla. Tähän vaaditaan erityisen korkealentoista ajattelua. Käytännön esimerkkinä siitä on kansainvälinen avaruusyhteistyö, jonka tuloksena Vaisalan antureita löytyy myös NASAn laitteista Marsin pinnalta.
Vaisalan laitteita voi löytyä kirjaimellisesti lähes mistä tahansa, joten olosuhteiden selättämisessä riittää töitä. Mekaniikkasuunnittelussa luodaan puitteet, joissa anturit voivat toimia. Tämä on tuttua Arto Nivalalle ja Timo Kuutille, jotka ovat olleet Vaisalan leivissä jo lähes kymmenen vuotta. Käynnissä on jatkuva taistelu luonnonvoimia vastaan:
”Sijoituspaikat tuovat haasteita. Ympäristöolosuhteet ovat vaihtelevia ja yleensä melko raakoja. Laitteiden on selvittävä kaikesta mahdollisesta tyhjiöstä korkeaan paineeseen. Käärmeitä, muurahaisia eikä mitään muutakaan flooraa tai faunaa saa päästää laitteen sisään. Sitten on tietysti myös sääolosuhteet, jotka voivat olla hyvin äärimmäisiä. Meidän sääasemia on kaikkialla Antarktista myöten.”
Erikoisista sijoituspaikoista ja laitteiden monipuolisuudesta johtuen mekaniikkasuunnittelijat ovat Vaisalassa ajautuneet – tai Arton ja Timon mukaan päässeet – myös omaa alaansa vieraammille vesille. CAD-suunnittelua tuetaan nykyään entistä enemmän erilaisten simulointien, kuten virtaussimuloinnin, lujuuslaskennan, värähtelylaskennan ja lämpösimuloinnin avulla. Ja vielä, koska kyse on elektroniikkatuotteista, mukaan tulevat kaikki siihen liittyvä: EMC-asiat, maadoitukset, kaapeloinnit ja liittimet. ”Nämä eivät ole ihan tyypillisiä mekaniikkasuunnittelijan juttuja, mutta Vaisalassa pitää oikeasti ymmärtää, miten se piirilevy sinne laitteeseen koteloidaan. Tyypillistä on myös se, että meillä on aika paljon systeemejä, joita pitää konfiguroida. Ja haastavia tekniikoita piisaa tutkamikroaaltotekniikasta optomekaniikkaan,” Arto selittää.
Asiakkaansa tavoin CadWorks juhlii tänä vuonna pyöreitä vuosia. 20-vuotiaana se on tosin aikalailla märkäkorva 80-vuotiaaseen Vaisalaan verrattuna. Yhteistyö yritysten välillä alkoi uudelleen muutama vuosi sitten reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen. CAD-asioista vastaavana Timo nostaa yhden asian yli muiden: ”On tärkeää, että halutaan oikeasti auttaa. Muiden kanssa on nähty sitäkin, että ongelman sattuessa sinua vähätellään tyyliin: ”Oletko kokeillut käynnistää koneen uudestaan.” CadWorksillä ei pimitetä mitään eikä lähdetä siitä oletuksesta, ettei meillä tajuttaisi ohjelmistoasioita. Pidän myös siitä, ettei turha byrokratia pistä hiekkaa rattaisiin. Jos on tarpeen, voi lähestyä jotain muutakin kuin omaksi yhteyshenkilöksi virallisesti nimitettyä. Kerrankin, kun soitin Laaksosen Timolle, hän vain kysyi, että saako antaa lyhyen vastauksen kysymykseeni, koska sattuu olemaan lomalla.”
Arto komppaa Timoa sivusta: ”Minäkin nimeäisin kyllä palvelun tärkeimmäksi. Olen tosi tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen. Koulutus on myös osa sitä palvelua, ja saamani vaikutelma CadWorksin koulutuksista on asiantuntijamaista. Olipa moduuli mikä hyvänsä, kouluttajan osaaminen siitä on hyvä. Lisäksi toiminta ja hinnoittelu on rakennettu siten, että mahdollisimman moni voi osallistua koulutukseen. Esimerkiksi nyt, kun meillä on muutamia simulointilisenssejä voidaan olettaa, että niiden käyttö tulee nopeasti lisääntymään, koska on saatu laaja porukka käyttökoulutukseen. Kurssituksen myötä käyttökynnys madaltuu ja suunnittelijat pääsevät testaamaan käytännössä, mitä hyötyä heille on uudesta ohjelmasta, vai onko mitään. Oli mukavaa, kun kuulin tässä joku päivä sitten muovisimuloinnin uusien käyttäjien kehuvan, että hei, tuotehan tuli kerralla oikein, ei ole vääristymiä eikä muita, ja muoviosat napsahtavat nätisti paikalleen.”
Artikkeli julkaistiin CadWorks Oy:n SOLIDI-asiakaslehdessä 2016.
Vaisalalaisille täydellisen laadun vaatimus on arkipäivää. Samat korkeat kriteerit pätevät luonnollisesti yrityksen käyttämiin CAD-työkaluihin.
